SOPIMUKSET

Oikein laaditut sopimukset ovat helpoin tapa välttyä työsuhderiidoilta.

Pyydä lakimiestä laatimaan työsuhteen tärkeät asiakirjat tai pyydä kommentit olemassa olevista asiakirjoista.

Työsopimus

Työsopimuksella sovitaan siitä, että työntekijä tekee työtä työnantajan lukuun ja työnantaja puolestaan maksaa palkkaa tehdystä työstä. Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä. Tätä kutsutaan työnantajan direktio-oikeudeksi. Sillä, miten asiat kirjataan työsopimukseen, on merkitystä työnantajan työnjohto-oikeuden kannalta.

Johtajasopimus

Johtajasopimuksella tarkoitetaan yrityksen johdon ja yrityksen välillä tehtyä sopimusta. Lisäksi omana sopimustyyppinään voidaan pitää toimitusjohtajasopimusta. Johtajasopimuksella sovitaan työn tekemisen ehdoista ja se voidaan tehdä esimerkiksi sellaisen henkilön kanssa, joka on vastuussa yrityksen tai sen osan johtamisesta tai työskentelee tällaiseen johtamistehtävään rinnastettavassa itsenäisessä roolissa yrityksessä.

Salassapitosopimus

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia työsuhteen aikana. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan automaattisesti ulotu työsuhteen jälkeiseen aikaan, vaan asiasta tulee pääsääntöisesti sopia. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa työntekijä on hankkinut salassapidettävää tietoa oikeudettomasti. Tällöin kielto ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Kilpailukieltosopimus

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alkaessa tai sen aikana siitä, että työntekijä ei voi siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen tai perustaa kilpailevaa yritystä. Sopiminen on mahdollista, kun on olemassa työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Vuonna 2019 Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan laajennettua korvausvelvollisuutta kilpailukielto-sopimuksiin. Tämän seurauksena työsopimuslain säännöksiä uudistettiin siten, että työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta joko 40 tai 60 prosenttia työntekijän palkasta rajoitusajan pituudesta riippuen. Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, on korvauksen määrä 40 prosenttia työntekijän kuukausipalkasta. Jos puolestaan rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle suoritettavan korvauksen määrä 60 prosenttia työntekijän palkasta. Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaikaa noudattaen, mikäli työntekijä ei ole ehtinyt itse ensin päättää työsopimustaan. Irtisanomisaika on pituudeltaan vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, mutta aina kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.